GEO - Uusi ikkuna maailmaan

Kolumni: Hannu-Pekka Björkman

Kesytön sola

Joskus ajautuu matkoillaan seuduille, joihin ei ole koskaan kuvitellut päätyvänsä. Outoihin maailmaan kolkkiin, jotka ovat aina olleet villejä ja kesyttömiä ja myös sellaisena pysyvät. Tällainen paikka osui kohdalleni uuden vuosituhannen alussa. Olin matkalla Pakistanissa Islamabadissa, kun minul

Hannu-Pekka Björkman

le tarjoutui tilaisuus matkustaa maan luoteisosaan Khyberin solaan. Se on maisema, jossa olen kokenut voimakkainta ulkopuolisuuden ja vierauden tunnetta. Tunnetta omasta muukalaisuudestani, joka kaikesta huolimatta on kokemuksena perspektiiviä antava.

Kilometrin korkeudessa Spin Gharin vuoristoa halkova Khyberin sola on osa muinaista Silkkitietä. Tien tehtävä Etelä- ja Keski-Aasian yhdistävänä reittinä on ollut merkittävä kautta historian.

Noin viidenkymmenen kilometrin mittaisen kivisen solan kautta ovat kulkeneet sotajoukkoineen kreikkalaiset, persialaiset, skyytit, hunnit, turkkilaiset, mongolit ja afgaanit. Myöhempinä vuosisatoina brittiläiset siirtomaaherrat vahtivat solassa levottomana Intian vastaista rajaansa. Nykyään Khyberin sola yhdistää Pakistanin ja Afganistanin.

Solan voi katsoa alkavan Peshawarin kaupungin reunalta ja päätyvän Afganistanin Torkhamiin. Todellista valtaa solassa ovat kuitenkin aina pitäneet ja pitävät edelleen alueella asuvat pataanit. Pataanit jakautuvat useisiin heimoihin, ja Khyberin solassa vaikuttaa etenkin afridien heimo, joka on vielä jakautunut useisiin klaaneihin.

Klaanit ovat usein aseellisissa konflikteissa keskenään. Siksi jokainen solaa halkovan tien varrella oleva talo muistuttaa linnoitusta muureineen ja ampuma-aukkoineen.
Ennen solaan etenemistä pysähdyimme poimimaan kyytiin pakollisen henkivartijan, joka oli pataanisotilas. Kiemurteleva tie kulki kuumana ja pölyisenä vuorten keskellä. Ihmisiä ei juuri näkynyt, mutta kun pysähdyimme hetkeksi jaloittelemaan, ilmestyi kuin tyhjästä taaksemme rynnäkkökivääriä kantava mies. Paikalliset asukkaat saavat toimeentulonsa salakuljetuksesta, joka käsittää niin aseita, huumeita kuin ihmisiäkin. Heimoalueen omalakisuus on Pakistanin hallituksen hyväksymää. Siihen vaikuttaa vuosisatainen kokemus alueen hallitsemattomuudesta ja kesyttömyydestä.

Lähestyessämme Khyberin solan kapeinta kohtaa en voinut olla miettimättä ja tuntematta pelkoa, joka luultavasti oli ollut tuttu tunne kaikille solaan astuneille. Kohta oli ennen niin kapea, että kaksi täydessä kuormassa olevaa kamelia ei kyennyt kulkemaan rinnan. Tuossa Ali Masjidiksi kutsutussa kapeikossa näin marmorikyltin, jossa lueteltiin kaikki ne vuosituhantiset valloittajakansat, jotka siitä ovat kulkeneet. Mutta sola oli edelleen sama. Karu, kesyttämätön, outo maailman kolkka pohjoiselle kulkijalle.

Hannu-Pekka Björkman työskentelee näyttelijäntyön professorina Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Hän on näytellyt lukuisissa rooleissa teatterissa, elokuvissa sekä televisiosarjoissa. Björkman on kirjoittanut kolme kirjaa, joista viimeisin, esseeteos Välähdyksiä peilissä, ilmestyi vuonna 2014.

  • Suosikit
  • Firefox
  • del.icio.us
  • Google
  • ie
GEO International