Kuvagalleriat
Minun valintani: Antti Reini
Selaillessani GEOn kuvagallerioita minut pysäytti Uhrilahja tulivuorelle -kuvasarja yhteisöstä, jonka vuosisatoja kestänyt traditio on muuntautunut muuttuvan maailman mukaan ja silti säilyttänyt alkuperäisen tarkoitusperänsä: kommunikaation luonnon ja ympäristön kanssa, olemalla osa luontoa, yrittämättä nousta sen yläpuolelle.
Kuvia katsellessani rupesin miettimään omaa suhdettani ja näkökulmiani luontoon, ympäröivään maailmaan sekä nykypäivän. Kuvat nostivat pintaan pitkään kyteneen pienen, jos ei suuremmankin kapinan tunteen. Kapinan nykypäivän maailmaa pääosin pyörittävää, vahvasti hengetöntä arvomaailmaa kohtaan.
Entäpä jos kaivaisi pihamaalleni oman “tulivuoreni”kraatterin, kaivaisin montun, johon hautaisin kaupasta ostamani kanan, vihanneksia, lihaa ja hedelmiä.
Suuttuisivatko tonttimaassani mahdollisesti uinuvat henget, jos tarjoilen heille keinokasvatettuja tomaatteja, päivänvaloa tuskin koskaan nähneen kananpojan fileesuikaleet sekä hormoneilla turvotetun sianpotkan?
En uskalla ottaa riskiä, sillä kirsikkapuitteni taimet ovat selviytyneet vasta kahden kesän ja yhden kylmän talven yli. Jos riskin kuitenkin päätän ottaa, kaupoista löytyy onneksi myös luonnollisesti tuotettua einestä yhä enemmän.
Näinä “kylmien ja kovien arvojen” aikana on hyvä muistuttaa silloin tällöin itseään siitä, että metsä vastaa, niin kuin siihen huudetaan. Mikäli historiaa tarkastelemalla näkee tulevaisuuden, olisi viisasta tutkia sitä rohkeammin ja etsiä sieltä keinot nykypäivän monia eri muotoja saaneiden ”tulivuorien” lepyttämiseksi.
Kuvasarjan yhteisö on oman keinonsa löytänyt jo vuosisatoja sitten.
Tutustu Antti Reinin valitsemaan kuvagalleriaan: Uhrilahja tulivuorelle
Teksti: Antti Reini
|
