Kuvagalleriat
Minun valintani: Lasse J. Laine
Minut pysäyttivät Geon verkkolehden monista upeista kuvasarjoista Thorsten Milsen ottamat kuvat Bandhavgarhin kansallispuistossa intiantiikereistä
– monestakin eri syystä.
Planeettamme mahtavin petoeläin esiintyy kuvissa monin eri tavoin: raukeana, vihaisena, vaanivana ja muun muassa huolehtivana emona, jolle kapinoiva pentu näyttää kieltä.
Kuvista välittyy eläimen voima ja valta, se on viidakon herra. Tämä tulee esiin erityisen hyvin siinä gallerian kuvassa, jossa nuori uros vaanii saalista. Kuvatekstin mukaan Raj Bheran niittyalueen suomaastoon kerääntyy aamu- ja iltaruskon aikaan erilaisia kavioeläimiä.
Tiikerin lumo ei vähene, vaikka sen elämää näytetään nykyisin hienoissa luontodokumenteissa vähän väliä. Päinvastoin.
Mitä enemmän eläimestä tietää, sitä kiehtovammaksi persoonaksi tämä myyttien ja satujen eläin on muuttunut. Kun aikoinaan näin tiikerin luonnossa lähietäisyydeltä, menetin sille lopullisesti sydämeni. Sen kauneus ja kuninkaallisen ylväs esiintyminen ovat henkeäsalpaava kokemus.
Mutta intiantiikerin kuvia katsellessa en voi välttyä masentavasta surun tunteesta. Tiikeriä tuskin mikään voi enää pelastaa. Nykyinen lukumäärä luonnossa on pienempi kuin, mitä viranomaiset antavat ymmärtää. Tätä menoa viimeinen tiikeri häviää luonnosta parissakymmenessä vuodessa.
Niinpä katson näitä gallerian kuvia ihaillen, mutta suru tulee vääjäämättä puseroon. Rahanahneus, tietämättömyys ja turhamaisuus saattavat koitua tämän lopuksi, kuten on käynyt monelle muullekin upealle eläimelle.
Mutta niin ei tarvitsisi olla. Tiikerien suojeluun pitäisi vain ohjata riittävästi varoja, siihen maailmassa olisi kaikki mahdollisuudet.
Minun valintani -sarjassa esitellään GEOn kuvagallerioita. Tällä kertaa Lasse J. Laine valitsi yli 50 gallerian joukosta suosikkinsa. Hän on Suomen arvostetuimpia ornitologeja, biologi, palkittu tietokirjailija, luonto-opas ja itseoppinut luontokuvaaja.
Tutustu Lasse J. Laineen valitsemaankuvagalleriaan:
Viidakon silmät
Teksti: Lasse J. Laine
|
