GEO - Uusi ikkuna maailmaan

Kolumni: Merja Salo

Vaarallista vauhtia

Nepalissa järisee maa. Verkkaista lauantaita aloitteleva suomalainen näkee ensin lyhyen otsikon kännykkänsä tai tietokoneensa uutisvirrassa. Geologit ovat silloin jo mitanneet magnitudit ja vahvistaneet, ettei tieto ole pelkkä huhu.

Merja Salo 1/2016

Sitten tulevat kuvat. Ne tempaavat meidät aamiaispöydästä Kathmandun kaduille ja antavat lopullisen varmuuden kaukaisesta luonnonkatastrofista.

Uutiskuvia saadaan ja niitä myös odotetaan yhä nopeammin. Aina on paikalla joku, joka kaaoksen keskellä kaivaa esiin kamerapuhelimensa, ottaa kuvan tai videon, jakaa sen verkossa tai lähettää viestimille. Nopeus on tärkeää, koska yhteydet voivat katketa ja kuvavirta tapahtumasta saattaa ehtyä ainakin jokisikin aikaa.

Ensimmäiset kuvat Nepalin maanjäristyksestä olivat rakeisia ja rosoisia ja esittivät Kathmandun kaduille sortuneita rakennuksia. Käsivaralta kuvattu video antoi voimakkaan paikan päällä -kokemuksen, vaikka katsoja ei voinut tietää, tärisivätkö kuvassa rakennukset vai kuvaajan käsi.

Autenttisuuden vaikutelma on aina erittäin vahva nopeasti saaduissa, amatöörien kuvaamissa uutispätkissä. Niiden rinnalle ilmestyvät nykyisin nopeasti myös ammattilaisten ottamat, teknisesti paremmat ja huolellisemmin sommitellut uutiskuvat. Nepalista niitä tuli pian järistyksen jälkeen alkaneista raivaus- ja pelastustöistä.

BBC News

Nopeudella on myös hintansa. Nepalin maanjäristyksen kuvavirtaan lipsahti myös lapsikuva, jossa nelivuotiaan pojan sanottiin suojelevan kaksivuotiasta sisartaan. Tunteikas kuva levisi viruksen tavoin sosiaalisessa mediassa yli viikon ajan, kunnes sen ottaja, vietnamilainen valokuvaaja Na-Son Ngyen, ilmoitti kuvan olevan kahdeksan vuotta vanha eikä liittyvän lainkaan Nepaliin. Se oli päätynyt uuteen käyttöönsä ilmeisesti intialaisista arkistoista kuvaajan tietämättä.

Nopeuden ja vauhdin filosofina tunnettu ranskalainen Paul Virilio on todennut, että vauhdin kiihtymistä seuraa aina onnettomuus: lentokone putoaa, auto suistuu radalta. Kuvaliikenteen nopeutumisesta on seurannut kuvan luotettavuuden romahdus, joka saa nykykatsojan pikemminkin epäilemään kuvaa kuin uskomaan siihen. Virilio ajattelee vauhdin muodostavan nykymaailmassa ilmakehään verrattavan ”vauhtikehän”. Verkossa kiitävät tietoliikenteen viestit ja kuvat ovat osa tätä kehää. Sille ladataan nykyisin 1,8 miljardia kuvaa päivässä, joten törmäysten vaara on melkoinen.

Kirjoittaja on palkittu kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on tutkinut mainoskuvia, kuvajournalismia ja suomalaista muotivalokuvausta sekä julkaissut niistä kirjoja.

  • Suosikit
  • Firefox
  • del.icio.us
  • Google
  • ie
GEO International