Yhteiskunta
Kurkistus byrokraatin valtakuntaan
Kirjailija Will Tinnemans ja valokuvaaja Jan Banning vierailivat byrokraattien valtakunnissa Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa ja Amerikan mantereella. He tutustuivat globaalin byrokratian pienistäkin pienimpiin rattaisiin. Maailman kaikkia virkamiehiä ja –naisia yhdistää yksi asia: kirjoituspöytä.
Kaikilla maailman virkamiehillä ja -naisilla on työhuoneessaan kirjoituspöytä. Se voi olla hutera, vanha ja puutoukkien järsimä, mutta se on silti merkki asemasta ja vallasta. Se jakaa tilan kansalaisen ja virkavallan, ihmisen ja koneiston, yksittäistapauksen ja säännön välillä.
Kirjoituspöydän lisäksi eri maiden byrokraatteja yhdistää keskimääräistä korkeampi koulutustaso ja odotettavissa oleva elinikä. He ovat useimmiten myös muita oikeamielisempiä ja nöyrempiä. He ovat halukkaita sopeutumaan pieneksi pyöräksi suuressa rattaistossa, jota kutsutaan yleiseksi eduksi.
Virkamiehet kärsivät maailmalla huonosta maineesta, mutta täysin syyttä. Ilman heitä ei olisi demokratiaa. Sosiologi Max Weber (1864–1920) korosti, että byrokratia on merkinnyt suurta edistysaskelta ihmiskunnan historiassa. Hänen mukaansa byrokratiat rajoittavat vallanpitäjien mielivaltaa, sillä ihannetapauksessa kaikki kansalaiset ovat tasa-arvoisia virkamiehen edessä. Kansalainen voi vaatia, että hänen asiansa tutkitaan huolellisesti ja puolueettomasti. Yksittäisen virkamiehen taas – joka ihannetapauksessa on rehellinen ja hyvin koulutettu – ei tarvitse harkita jokaista tapausta erikseen. Säännöt tekevät sen hänen puolestaan.
Silti byrokratia saa joka päivä ja kaikkialla maailmassa kansalaisten adrenaliinitasot nousemaan. Ihmiset turhautuvat, koska he tuntevat itsensä voimattomiksi virastossa asioidessaan. Tarkoituksena on usein ”vain hakea lupa”, mutta kansalainen joutuu täyttämään pinoittain lomakkeita, suostumaan tarkastuksiin ja maksamaan kohtuuttomilta tuntuvia maksuja. Kehittyneissä maissa viranomaisten mielivalta on toki harvinaista, mutta köyhissä maissa kestää vielä kauan, ennen kuin Max Weberin väittämä pätee.
Teksti: Will Tinnemans
|
