GEO - Uusi ikkuna maailmaan

Ympäristö

Meri täynnä muovijätettä

www.plasticgarbageproject.org

Mitä kertakäyttötalous merkitsee maapallon merille ja niiden eliöstölle? Sen havainnollistaa näyttely Meri hädässä – Muovijäteprojekti, joka avautui toukokuussa Tampereen TR1 Taidehallissa. Näyttelyssä voi vierailla 4.8.2013 asti.

Jokainen rantalomailija on joskus bongannut simpukankuorien joukosta muovipulloja ja haalistuneita kumiankkoja. Ovatko ihmiset jo liian tottuneita tällaiseen näkymään?
Zürichin designmuseon johtaja Christian Brändle luki artikkelin valtamerten jätepyörteistä ja havahtui. Vuonna 1997 purjehtija ja kemisti Charles Moore oli törmännyt Havaijin ja Los Angelesin välillä valtavaan muovijätelauttaan, jossa pullot, pussit, kanisterit ja niiden mikroskooppisen pienet hajoamistuotteet ajelehtivat keskellä valtamerta. Moore oli löytänyt läntisen jätepyörteen, Tyynellämerellä myötäpäivään pyörivän merivirran, jonka keskustaan muovijäte kaikkialta maailmasta pakkautuu. Alue on kutakuinkin Keski-Euroopan kokoinen. Sittemmin tutkijat ja luonnonsuojelijat ovat löytäneet maailman meriltä viisi uutta jätepyörrettä.

Brändle päätti omistaa näyttelyn valtamerten jätteille. Näyttelyn teemana on muovidesign jätteenä, jonka ihmiset jättävät lapsilleen perinnöksi. Tulos on ollut tänä keväänä nähtävillä Hampurissa, Saksassa, ja Tampereella 11.5.2013 lähtien. Myöhemmin näyttely kiertää myös Tanskassa.

Näyttelyn keskuksena on jätevuori, joka muodostuu Havaijin, Balin, Syltin ja Fehmarnin rannoilta kerätystä muovijätteestä. Sukellusseurat ja ympäristöjärjestöt toimittivat Brändlelle ja hänen tiimilleen konttikaupalla jätettä. Valtavan jätevuoren äärellä voi oppia paljon fossiiliaikakauden perinnöstä. Näyttelyssä muun muassa selviää, mistä jäte on peräisin. Pelkästään sveitsiläisyritys Trisa tuottaa päivittäin yli miljoona muovihammasharjaa – joista moni päätyy muovijätteeksi mereen. Kertakäyttövaipan hajoaminen kestää 450 vuotta ja ongensiiman 600 vuotta.

Muovijäte vie vuosittain miljoonien merieläinten hengen. Esimerkiksi myrskylinnut ja merikilpikonnat pitävät muoviosia ja -pusseja saaliinaan, jolloin muovi päätyy eläinten mahaan. Muut eläimet taas voivat sotkeutua ja tukehtua verkkoihin ja siimoihin.

Jätteet eivät ole peräisin pelkästään merenrantavaltioista. Arviolta 80 prosenttia jätteestä päätyy valtameriin jokien kautta.

Hiipivän saastumisen lisäksi ajoittain tapahtuu myös suoranaisia jätepurkauksia. Yksi sellainen oli Japanin rannikkoa koetellut tsunami vuonna 2011. Näyttelyssä on esillä animaatio siitä, kuinka hyökyaallon mukaansa tempaama muovijäte etenee merellä. Vuonna 2014 jäte saavuttaa Pohjois-Amerikan rannikon ja päätyy lopulta läntiseen jätepyörteeseen.

Meri hädässä -näyttelyssä kerrotaan myös muovin valmistuksesta, kemiasta sekä kierrätyksestä. Vain yksi asia jää epäselväksi: miksi muovijätteen vähentäminen on niin vaikeaa?

Näyttelyn kotisivu: www.plasticgarbageproject.org

  • Suosikit
  • Firefox
  • del.icio.us
  • Google
  • ie
GEO International