- >
- Ihmiset & ilmiöt
- >
- Merirosvojen loistava menneisyys
Merenkulku
Merirosvojen loistava menneisyys
Merirosvous eli kulta-aikaa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Oliko merimiehillä paremmat oltavat merirosvopäälliköiden kuin kunniallisten kapteenien alaisena?
Merirosvous eli kulta-aikaa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Atlantilla, Karibialla, Intian valtamerellä ja Meksikonlahdella risteili valtavia laivastoja, joiden miehistö vahti merta saalista etsien. Etelä-Kiinan merellä kiinalainen Cheng I komensi jopa 150 000 merirosvon laivastoa. Kauppalaivojen merimiehet loikkasivat usein kaappareiden puolelle päästäkseen eroon tyrannimaisista päälliköistään.
Oliko merimiehillä sitten paremmat oltavat merirosvopäälliköiden kuin kunniallisten kapteenien alaisena? Oli, väittää taloustieteen professori Peter Leeson yhdysvaltalaisesta George Mason -yliopistosta. Hänen mukaansa 1600-luvun loppupuolen merirosvoilla oli hyvinkin demokraattiset pelisäännöt.
Kirjalliseen muotoon laadittu koodeksi hahmotteli lukuisia sääntöjä, joiden tarkoituksena oli suojella yksittäisiä merirosvoja kapteeninsa mielivallalta. Miehistön jäsenet valitsivat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä riippumattoman quartermasterin eli huoltopäällikön, jonka vastuulla olivat esimerkiksi saaliin jako, rangaistustoimet sekä riitojen sovittelu. Koodeksissa määriteltiin myös, miten laivalla voitiin säätää lakeja. Koodeksi kehittyi niin sanotuista chassepartie-asiakirjoista, jotka sisälsivät sääntöjä saaliinjaosta.
Merirosvot saivat siis perustuslakinsa paljon ennen yhdysvaltalaisia, ranskalaisia tai espanjalaisia. Peter Leesonin mukaan koodeksi saattaa olla jopa vuodelta 1689 peräisin olevan brittiläisen Bill of Rights -lain edelläkävijä.
Tänä päivänä Afrikan rannikolla ja Kaakkois-Aasian merillä toimivien merirosvojen yhteydessä voidaan tuskin puhua demokratiasta. Pelkästään vuoden 2008 aikana somalialaiset merirosvot ovat kiristäneet Adeninlahdella 24 miljoonan euron lunnaat.
Merirosvous kuormittaa maailmantaloutta, ja kauppalaivojen kaappaukset Adeninlahdella uhkaavat globaaleja tavaravirtoja. Useat maat ovat jo lähettäneet sotalaivoja alueelle merirosvouksen hillitsemiseksi.
Vuoden 2008 lopulla EU aloitti laivasto-operaation Somalian merirosvoja vastaan. Operaatiossa on mukana myös suomalaisia upseereita ja asiantuntijoita.
Artikkeli on julkaistu GEO-lehden helmikuun numerossa 2009.
Teksti: GEO






