GEO - Uusi ikkuna maailmaan

Kolumni: Elina Hirvonen

Millainen on perintö lapsillemme?

Meitä on monta. Meitä on 7,3 miljardia, miljardi enemmän kuin kaksitoista vuotta sitten. Vuonna 2030 meitä on todennäköisesti jo 8,5 miljardia, vuonna 2050 9,7 miljardia. Se on valtava määrä ihmisiä. Vaikka maapallon väestönkasvu on hidastunut viime vuosina vähän, se on yhä liian nopeaa luonnonvarojen ja ihmisyhteisöjen kannalta.

Elina Hirvonen

Tämä kaikki käy ilmi YK:n heinäkuun lopussa julkaisemasta raportista. Raportin mukaan kasvu on nopeinta monissa köyhimmissä maissa. Samalla köyhien maiden on vaikeinta selvitä nopean väestönkasvun seurauksista.

Suomen toukokuussa julkistettuun hallitusohjelmaan on kirjattu yhteensä lähes 400 miljoonan euron leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin. Maailman hauraimmissa maissa kehitysyhteistyötä tekevän Kirkon ulkomaanavun määrärahoista leikataan lähes puolet, 43 prosenttia.

”Emme voi rakentaa hyvinvointiamme velkarahalle. Tänään otettu velka otetaan lasten ja nuorten piikkiin”, sanoi silloinen pääministeri Jyrki Katainen uudenvuodentervehdyksessään STT:lle vuonna 2011. Päättäjät eri puolilla poliittista kenttää ovat käyttäneet tulevia sukupolvia päätösten perusteena ahkerasti, kukin omien tavoitteidensa mukaan. Se kuulostaa aina jotenkin juhlalliselta, vastaansanomattomalta.

Mutta tulevat sukupolvet saavat, ikävä kyllä, kantaakseen paljon enemmän kuin Suomen julkisen velan tai minkään taakan, joka pysyy vain Suomen rajojen sisällä. Emme me jätä heille vain piskuista kansallisvaltiota vaan maailman, jossa kaukana tapahtuvat asiat saattavat tulla nopeasti lähelle. Juuri nyt se maailma on hauras. Maailmassa on enemmän ja vaikeampia humanitaarisia kriisejä kuin koskaan ennen, ja näiden kriisien seuraukset näkyvät myös Euroopan rajoilla, tänne pyrkivien ihmisten lohduttomina kohtaloina.

Nopea väestönkasvu pahentaa osaltaan monien kriisien taustalla olevaa kamppailua luonnonvaroista. Suurimpina kärsijöinä ovat haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset, naiset ja lapset. Samalla valtioiden pyrkimykset väestönkasvun hillitsemiseen ovat usein kohdistuneet näihin samoihin ihmisiin. 70-luvulla köyhiä intialaisnaisia ja värillisiä yhdysvaltalaisnaisia pakkosteriloitiin väestönkasvun hillitsemiseksi.

Hyvä uutinen on, että väestönkasvun hillitsemiseen on myös eettisesti kestäviä ja tehokkaita menetelmiä: tyttöjen koulutus, turvallisten ehkäisyvälineiden saatavuuden parantaminen ja naisten itsemääräämisoikeuden lisääminen. Siksi politiikan, joka oikeasti tähtää maapallon säilymiseen hyvänä myös tuleville polville, kannattaisi panostaa kaikin voimin naisten oikeuksiin ja tämän sukupolven köyhimpien tyttöjen koulutukseen.

Kirjoittaja (s. 1975) on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Hän on asunut myös kaksi vuotta Sambian Lusakassa ja työskennellyt elokuvantekijänä ja toimittajana useissa Afrikan maissa. Hirvosen tuorein romaani Kun aika loppuu ilmestyi maaliskuussa 2015.

  • Suosikit
  • Firefox
  • del.icio.us
  • Google
  • ie
GEO International