Pedot
Suden jäljillä
Täytetty susi seisoo porraskäytävän tasanteella Näljängän kylässä Kainuussa. On kulunut reilu vuosi siitä, kun se kuoli naapurikylässä metsästäjän luotiin. Suden täytätti lammastilan omistaja Leena Makkonen.
Lokakuisena aamuna vuonna 2007 suomussalmelainen Makkonen käveli lampolasta laitumelle ja havaitsi jotain outoa. Maassa lojui isoilta kiviltä näyttäviä möhkäleitä. Pian lampuri tajusi, että ne olivat kuolleita, verisiä lampaita. Makkonen oli hetken neuvoton. Ensimmäiseksi hän soitti tutulle metsästäjälle, joka tuli tarkastamaan jäljet. Maa oli märkä, ja metsästäjä tunnisti siitä kahden suden jäljet.
Sudet raatelivat vielä neljä Makkosen lammasta reilun viikon kuluttua marraskuussa. Yhteensä 21 lammasta kuoli.
”Kommeita isoja uuhia. Olisin laittanut haaremiin keväällä”, Makkonen harmittelee.
Makkosella oli tuolloin noin 240 lammasta. Hän asuu linnuntietä muutaman sadan metrin päässä lampolasta, ja vaaralla sijaitseva laidunalue rajoittuu metsään. Susien käytyä hän päätti tuoda lampaat yöksi kylän puolelle laitumelle. Sen jälkeen sudet eivät ole hyökänneet lampaiden kimppuun.
Makkosen lampaita raadelleet sudet ammuttiin niiden marraskuista käyntiä seuraavana viikonloppuna parinkymmenen kilometrin päässä lammastilalta. Näljängän paliskuntaan oli myönnetty lokakuussa 2007 alkaneena pyyntiaikana kuusi suden kaatolupaa.
Susipari paikallistettiin sen lumeen jättämien jälkien avulla ja motitettiin kymmenkunta kilometriä pitkällä lippusiimalla. Siima hajustettiin, jotta sudet karttaisivat sitä ja pysyisivät motissa.
Seuraavana aamuna alkoi metsästys. Ajomiehet hätistelivät sudet liikkeelle, ja passimiehet odottivat, että ne tulisivat näkyviin. Urossusi loikkasi lippusiiman yli pakoon, naaras ammuttiin. Sitten siimat vedettiin urossuden metsästystä varten uudelleen. Metsästyskoirien ajama urossusi ammuttiin pari päivää myöhemmin.
Suden metsästystä johti Suomussalmen naapurikunnassa Puolangalla asuva Kalervo Rytinki. Eläkkeellä oleva entinen poliisi on suivaantunut siitä, että sudet käyvät porojen kimppuun ja aiheuttavat tappioita poronomistajille. Vuonna 2001 susien metsästys muuttui myös poronhoitoalueella luvanvaraiseksi. Rytingin mielestä poronhoidolta vietiin silloin elinkeinon edellytykset.
Rytingillä on poroja itselläänkin, mutta erityisen huolissaan hän sanoo olevansa niistä perheistä, jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa poronhoidosta. Näljängän paliskunnassa tällaisia perheitä on Rytingin arvion mukaan kymmenkunta.
”Ikivanha ammatti tuhotaan”, Rytinki väittää.
Kyse ei ole hänen mielestään vain poronhoidosta, vaan alueen elinvoimaisuudesta ylipäätään. Kainuu on Suomen pahinta muuttotappioaluetta, ja Suomussalmella väkiluku on laskenut kymmenessä vuodessa 15 prosenttia. Poismuuttajat ovat Suomussalmen kunnan tilastojen mukaan pääasiassa työvoimaan kuuluvia perheineen.
”Jokainen savu on tärkiä täällä”, sanoo Rytinki.
Teksti: Sanna Leskinen
|
