Delfiinit

Vesi tekee vauhdissa kipeää

Delfiinit uivat hitaammin kuin pystyisivät, koska ne välttävät kipua.

Merten nopeimpia uimareita yhdistää kaksi asiaa: puolikuun muotoinen pyrstöevä ja suuri voima. Vedenalaisia nopeusennätyksiä pitävät hallussaan sinimarliini (100 km/h), miekkakala (90 km/h) sekä tonnikala (62 km/h).

Miksi lihaksikas ja sulavalinjainen delfiini ui vain 54 kilometriä tunnissa? Koska suurempi nopeus aiheuttaisi sille kovia kipuja, väittää israelilaisen tutkimuslaitoksen Technionin tutkijaryhmä. Gil Iosilevskii ja Danny Weihs ovat selvittäneet, mitkä voimat vaikuttavat eri kalalajien ja meressä elävien nisäkkäiden pyrstöevään.

Matalassa vedessä uiviin delfiineihin kohdistuu fysikaalinen ilmiö, kavitaatio. Sen voima aiheuttaa vahinkoja myös esimerkiksi laivojen potkureille.

Nopea liike synnyttää veteen alipainevyöhykkeitä, joihin muodostuu pieniä höyrykuplia. Kuplien luhistumisen yhteydessä syntyy useiden satojen baarien paineiskuja, joita edes laivan potkurin metalli ei kestä pitkään.

Laskelmien mukaan kavitaation vaikutus alkaa 36–54 kilometrin tuntinopeudessa. Koska delfiineillä on pyrstössään hermopäätteiden verkko, ne tuntevat kuplien äkilliset luhistumiset nahassaan neulanpiston tavoin. Tästä syystä ne hidastavat vauhtiaan.

Tonnikalat sitä vastoin eivät kärsi eivätkä hidasta: niiden pyrstöissä ei ole hermopäätteitä.

Artikkeli on julkaistu GEO-lehden huhtikuun numerossa 2009.

Teksti: GEO