Kambodža
Angkor juurien puristuksessa
Kambodžan kuuluisan Angkorin temppelialueen rakennukset rapautuvat. Voiko kasvillisuus auttaa temppeleiden säilyttämisessä tuleville sukupolville?
Osittain viidakon peittämä Angkorin temppelialue on Kambodžan tunnetuin nähtävyys ja pyhiinvaelluskohde. UNESCOn maailmanperintökohteeksi valitulla alueella vierailee yli miljoonaa turistia vuosittain ihailemassa khmer-kuninkaiden temppeleiden jäännöksiä.
Kuristajaviikunan ja muiden köynnösten paikoitellen metrinpaksuiset juuret ovat kietoutuneet temppelirakennusten ympärille. Ne peittävät ovia ja irrottavat kivestä lohkareita. Myös nopeasti kasvaneet matkailijavirrat ovat uhka yli tuhannesta temppelistä koostuvan alueen säilymiselle.
Kasvillisuus on temppeleiden luonnollinen suoja
Ranskalaistutkijat alkoivat raivata kasvillisuuden peittämiä raunioita vuonna 1920. Arkeologit halusivat estää sen, että pienet kasvien juuret kiinnittyisivät kiveen ja tuhoaisivat taidokkaita korkokuvia. Sademetsä oli valloittanut 1200-luvulla hylätyn 200 neliökilometrin suuruisen alueen. Vuonna 1923 muutama alueen rakennuksista avattiin yleisölle.
Jos temppelialueen kasvillisuuden raivaamista jatketaan, se saattaa kuitenkin johtaa temppeleiden tuhoon. Kasvillisuudesta puhtaaksi raivattuihin temppeleihin on nimittäin tullut muita temppeleitä nopeammin halkeamia ja kulumia, sillä ne ovat menettäneet luonnollisen suojansa tuulta, aurinkoa ja ankaria sadekuuroja vastaan.
Ranskalaisen Clermont-Ferrandin yliopiston Geolab-yksikössä toimiva tutkijaryhmä on arvioinut syntyneitä vahinkoja. Tutkijat ovat luoneet vanhojen ja uusien valokuvien avulla 3D-malleja siitä, miltä temppelit alun perin näyttivät. Rakennusten seiniin asennetut sensorit antavat tutkijoille tietoja rapautumisnopeudesta vallitsevissa ilmasto-oloissa.
Tutkijat laativat nyt temppelialueelle pelastussuunnitelmaa. On mahdollista, että se johtaa rakennusten ja niiden ympäristön keinotekoiseen metsittämiseen.
Teksti: GEO
|
