GEO - Uusi ikkuna maailmaan

Kestävä tulevaisuus

Valtaavatko viherkatot Suomen?

Viherkatto on osa kestävän tulevaisuuden ratkaisuja myös Suomessa, uskoo Luonnontieteellisessä keskusmuseossa työskentelevä kaupunkiekologian dosentti Susanna Lehvävirta. Maamme ensimmäistä laajaa, monitieteistä viherkattojen tutkimushanketta vetävän Lehvävirran mukaan viherkatot voisivat sopia myös meikäläiseen kaupunkikuvaan.

Kasvillisuusruudut

Suomessa viherkatot – eli elävillä kasveilla peitetyt rakennusten katot – ovat varsin uusi asia. Hankkeen tutkijat yllättyivät iloisesti, kun he löysivät viime kesänä pääkaupunkiseudulta yli 9 000 neliömetriä kasvipeitteisiä kattoja. Määrä on kuitenkin pieni verrattuna esimerkiksi Saksaan, jossa rakennetaan vuosittain miljoonia viherkattoneliöitä.

Eivät viherkatot turhanpäiten ole trendiksi muuttumassa, moni seikka puoltaa kattojen viherryttämistä: Kasvillisuudella peitetyt katot imevät itseensä vettä, ja rankkasateiden rasittama viemäriverkosto saa enemmän aikaa selvitä tulvahuipusta. Kasvipeite toimii myös oivana lämmönsäätelijänä. Talvella viherkatto eristää lämpöä ja kesällä viilentää.

”Ei nurmikkokaan tunnu hellepäivänä kuumalta paljaan jalan alla”, Lehvävirta vertaa.

Katot myös vähentävät osaltaan niin sanottua kaupunkien lämpösaarekeilmiötä, jossa kaupungit ovat ympäröivää aluetta lämpimämpiä.

Lisäksi elävät katot suodattavat ilmansaasteita ja tarjoavat elinympäristöjä kaupunkien eläimille. Ne ovat myös esteettisiä ja virkistäviä.

Viherkatoilla tuntuu olevan tukuittain hyödyllisiä ominaisuuksia. Ilmeisistä eduista huolimatta vihreä kattomaisema ei ole levinnyt Suomen kaupungeissa kovin laajalle.

Lehvävirran mielestä tähän on ainakin kolme syytä. Ensinnäkin viherkatto on kansalaisille ja päättäjille varsin vieras elementti. Toisekseen katon vedenpitävyyttä epäillään. Kolmanneksi rakennuskustannukset ovat suuremmat verrattuna tavalliseen kattoon.

”Viherkatto maksaa tosin itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä, koska elävä kattomateriaali suojaa katon rakenteita. Näin katon elinikä pitenee.”

Kotimaisia lajeja

Katoille kotimaisia lajeja

Susanna Lehvävirta haluaa tarjota tutkimusryhmänsä kanssa puolueettoman näkökulman luonnon ja ihmisen kannalta parhaisiin viherkattovaihtoehtoihin.

”Toivon, ettei viherkattoja ryhdyttäisi toteuttamaan muilta mantereilta tuoduilla bulkkimonistetuilla kasveilla. Ne voivat karata luontoomme, jossa niistä saattaa tulla vahingollisia vieraslajeja.”

Lehvävirran mukaan mielekkäintä olisi käyttää lähiseudun lajeja. Esimerkiksi kangasajuruoho, neilikat ja orvokit houkuttelisivat paikalle perhosia, ihanteellisessa tapauksessa myös uhanalaisia lajeja.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Kaupunkiekologian tutkimusryhmän yhteinen viherkattohanke on ainutlaatuinen jopa maailmanlaajuisesti. Usein kattoja tavataan tarkastella vain yksittäisestä näkökulmasta – kuten sade-vesien hallinnan vinkkelistä. Viides ulottuvuus -hankkeen monitieteinen näkökulma kuitenkin kattaa kysymyksiä suomalaiskatoille sopivista kasvilajeista aina ekologisesti ja ekonomisesti kestäviin ratkaisuihin. Hanke selvittää myös kaupunkilaisten kokemuksia viherkatoista sekä niihin liittyviä päätöksenteon prosesseja.

  • Suosikit
  • Firefox
  • del.icio.us
  • Google
  • ie
GEO International